EMDR
EDMR
EMDR on lyhennys sanoista ”Eye Movement Desenitisation and Reprocessing” ja se on terapeuttinen lähestymistapa, jota käytetään psyykkisten traumojen hoidossa. EMDR-terapiassa käytetään apuna silmänliikkeitä tai muuta bilateraalista ärsykettä kuten taputuksia, ääniärsykettä tai värinää. Oikealla tavoin tehtynä ne voivat auttaa pienentämään aiempien traumaattisten kokemusten jokapäiväiselle elämälle aiheuttamaa haittaa.
EMDR on monivaiheinen ja asiakaskeskeinen hoitotapa, joka on alkujaan kehitetty traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen muistin hoitoon. Traumaperäisen stressihäiriön hoidossa se on hyväksytty Suomessa Käypä hoito – suosituksiin. Nykyisin EMDR-menetelmää käytetään laajemmin: sillä voidaan hoitaa erilaisia traumoja, jotka ovat seurausta esim. onnettomuuksista ja ns. läheltä piti-tilanteista ja sitä voidaan käyttää myös mm. ahdistuksen, surun, erilaisten pelkojen ja suorituspaineiden hoidossa. Menetelmää voidaan soveltaa menneisyyden tapahtumien ohella myös asiakasta ahdistavien ja stressaavien tulevaisuuden tapahtumien psyykkiseen prosessointiin.
EMDR-hoidon tärkeimpänä tavoitteena on vapauttaa asiakas menneisyyden haitallisista muistoista siten, että hän kykenee tekemään positiivisia ja joustavia valintoja nykyisyydessä. EMDRn tuomat muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa. EMDR soveltuu hoitomuotona niin lapsille, nuorille kuin aikuisille, joilla on traumaattisia kokemuksia.
EMDR-menetelmää voidaan käyttää joko ainoana hoitomenetelmänä tai osana pitkäkestoisempaa psykoterapiaa. Yksittäisen traumaattisen tapahtuman aiheuttamien psyykkisten oireiden tuloksellinen EMDR-hoito vaatii tyypillisesti 1-3 hoitokertaa. Pitkään jatkuneen traumatisoitumisen hoito edellyttää useampia hoitokertoja.
EMDR Ja lapset
EMDR on tehokas hoitomuoto myös lapsille ja nuorille, joilla on traumaattisia kokemuksia. Sitä voidaan käyttää lasten / nuorten yksittäisten traumojen hoidossa sekä osana pidempää psykoterapiatyöskentelyä. Siitä voi olla apua myös lapsen itsetunnon ja selviytymistaitojen vahvistamisessa.
Usein vanhempi on tietoinen lapsen kokemista traumoista, esimerkiksi kun läheinen on kuollut tai kun lapsi tai hänelle läheinen on ollut osallisena jossakin onnettomuudessa. Aina traumaa ja sen yhteyttä lapsen käytökseen ei kuitenkaan ole yhtä helppo havaita.
Traumat ovat voineet tapahtua niin varhain lapsen ollessa pieni ettei hänellä ole muistikuvia tapahtuneesta tai hän on voinut työntää muistot pois mielestään ja tavallaan ”unohtaa” ne.
Kun lapset eivät muista kokemiaan traumoja, niiden vaikutukset näkyvät usein lapsen käyttäytymisessä. He saattavat olla aiempaa totisempia, leikkiä vähemmän ja leikeistä on kadonnut ilo. He saattavat olla korostuneen tottelevaisia ja valmiita seuraamaan ketä tahansa aikuista. Heidän voi olla vaikea pitää puoliaan ja vastustaa toisten tahtoa tilanteissa, joissa heitä kohdellaan huonosti. Myös uni- ja keskittymisvaikeudet sekä lisääntynyt aggressiivisuus voivat olla seurausta traumaattisista kokemuksista.
Traumaattiset kokemukset saattavat aiheuttaa myös emotionaalisia jumiutumia. Lapsen tai nuoren masennuksen, ahdistuksen, vihamielisyyden ja yhteistyöhaluttomuuden sekä epäsosiaalisen käyttäytymisen kuten valehtelun ja varastamisen taustalla voi olla kyse tällaisesta tunne-elämän jumitilanteesta.
Ota yhteyttä ja kysy lisää tarjoamistani palveluista!
